Hammaskiven poisto

Ihmisten riesana on hampaiden reikiintyminen, koirien ja kissojen vaivana voimakas taipumus hammaskiven muodostukselle. Syynä tähän on paitsi luonnollinen alttius niin myös lemmikkien vieraantuminen perinteisistä käytös- ja ravinnonkäyttömalleista. Myös jalostuksella on suuri merkitys, sillä rotukohtaiset erot hammaskiven muodostukselle ovat suuret. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että mitä pienempi koira niin sen pahemmat hammasongelmat. Yleensä hammaskiven muodostuminen kiihtyy koiran vanhetessa, mihin lienee syynä muutokset suun bakteeeritasapainossa, syljen erityksen väheneminen ja pureskeluun käytetyn ajan pieneminen. Vanhempi koira leikkii myös vähemmän, mikä monen koiran kohdalla tarkoittaa erilaisten hampaita käyttävien toimintojen, kuten repimisen ja raastamisen, kanniskelun, keppien pureskelun ja möyhentämisen vähenemistä. Ihmisen oloissa lemmikit myös elävät pidempään kuin luonnonvaraiset eläimet, joten tästäkin syystä lemmikeillä hampaat saavat rauhassa huonontua ilman että eläin tulee pedon syömäksi kuten luonnossa tapahtuu.

Hammaskiven ehkäisyssä säännöllinen hampaiden harjaus olisi tärkeää, mutta harva jaksaa siihen ryhtyä. Monella ihmisellä oma purukalusto menee kuitenkin lemmikin edelle. Hampaiden käyttöä tulisi pyrkiä lisäämään, jolloin puremisen aiheuttama mekaaninen hankaus poistaa hampaiden pinnalle kertyvää plakkia. Luonnonluut tarjoavat hyvää vastusta hampaille ja kelpaavat yleensä nirsommillekin koirille. Riskinä on mahaongelmat, hampaidem lohkeamiset ja mattojen likaantuminen. Nahkaiset puruluut toimivat hyvin ja niissä riittää kaluttavaa pidemmäksikin aikaa, valitettavasti ne jotka niitä kipeimmin tarvitsisivat eli pienet koirat yleensä ylenkatsovat niitä. Hampaita puhdistavista erikoisruuista ja entsymaattisista hammaskiven kertymistä ehkäisevistä aineista voi myös olla apua. Siinä vaiheessa kun hammaskiveä on jo runsaasti kertynyt, ei ennaltaehkäisevistä toimista enää ole apua vaan vaaditaan eläinlääkärin suorittama hammaskivenpoisto. Tämän jälkeen ennaltaehkäiseviä toimia kannattaa taas tehostaa.

Hammaskiven poistossa eläin on yleensä syvässä rauhoituksessa tai mieluummin kunnon narkoosissa. Isoimmat hammaskivilaatat poistetaan mekaanisesti erilaisten pihtien ja sirppien avulla, tarkempaan työskentelyyn käytetään ultraäänellä toimivaa hammaskiven poistinta. Ultraäänilaitteen kärkikappale värisee hyvin korkealla taajudella ja irroittaa hampaan pinnalle kertyneen hammaskiven. Itse hammaskiilteelle tai -luulle ei toimenpiteestä aiheudu vahinkoa. Puhdistuksen aikana kärkikappaleeseen on johdettu hienojakoinen vesisuihku, joka viilentää kuumenemaan pyrkivää kärkikappaletta ja hampaan pintaa. Lopuksi hampaat kiillotetaan hiomatahnalla, jolloin hampaan pinnasta tulee sileä ja uuden hammaskiven muodostuminen hidastuu.

Hammaskivi muodostuu tyypillisesti hampaan ja ikenen kiinnityskohtaan ja ienraja pyrkii vetäytymään kohti hampaan kaulaosaa. Jollei hammaskiveä poisteta, rupeaa hammas lopulta heilumaan, tulehdusreaktio etenee ja lopulta hammas irtoaa tai joudutaan poistamaan. Hammaskiven poiston yhteydessä arvioidan hampaiden kuntoa ja ientaskujen syvyys voidaan mitata, jolloin voidaan arvioida hammaskiven ehkäisemiseksi tarvittavia toimia ja seuraavan käynnin ajankohtaa. Usein hammaskiven poiston yhteydessä suusta löytyy pahasti heiluvia hampaita ienrajojen vetäytymisen johdosta. Heiluvaa hammasta ei yleensä voida hoitaa, vaan se joudutaan poistamaan. Heiluvan hampaan poisto poistaa yleensä kivun ja on suun terveyden kannalta positiivinen asia.